Kuten kaikki tiedämme, diabeetikon tulee pitää huolta jaloistaan. Meille syntyy helpommin jalkaongelmia, kuten tulehduksia ja haavaumia ja tämän vuoksi myös sukkavalinnoilla on väliä. Mutta miten sitten muut vaatteet kuin sukat, ei kai se iho niin kovin erilainen ole kun siirrytään säärestä ylöspäin?
Monille diabetesta sairastaville kehittyy helposti iho-ongelmia. Iho-ongelmat voivat liittyä esimerkiksi insuliiniresistenssiin, vähentyneeseen verenkiertoon, lääkeallergiaan tai diabeetikkonaisilla yleisiin hiivainfektioihin. Koska iho on ihmisen suurin elin, kannattaa siitä tietysti pitää hyvää huolta. Nimettömillä on tässä aika iso merkitys. Tietysti myös päivän aktiviteetit vaikuttavat vaatevalintoihin ja ehkä omalta osaltani sekä diabeteksen tuomat ”haasteet” että lumilautaopettajaharrastus asettavat tiettyjä vaatimuksia. Pääasia on kuitenkin mukavuus, eli se, että illalla riisuutuessa on yhtä hyvä olla kuin aamulla pukeutuessa oli.
Sain testiin erään yrityksen tarjoamia bambualusvaatteita. Valitsin testiini saumattoman sporttitopin lumilautailupäiviä varten sekä alustopin työpäiviksi. Valikoima oli kattava, joten valinta oli hiukan haastavaa. 🙂 Päädyin kuitenkin omiin tarpeisiini sopiviin, erikseen työ- ja vapaa-aikaan suunnattuihin tuotteisiin.
Molemmat tuotteet on valmistettu saumattomasta bambukankaasta ja myös kuvien perusteella näyttivät kivoilta kokeiltavaksi. Nämä bambualusvaatteet on muuten valmistettu orgaanisesta bambusta, joka on kasvatettu luonnonvaraisissa olosuhteissa ilman torjunta-aineita ja mikä parasta, näissä alusvaatteissa käytetty bambu ei vahingoita pandojen elinympäristöä! 🐼🐼🐼
Paketin avattuani ensimmäinen reaktio oli huvittunut: miten näin pieniin paketteihin on voitu pakata vaatteita! 😂
Kun sain muovipussit revittyä auki, allekirjoitin tuotekuvaukset heti! Tekisi mieli käyttää näitä toppeja kasvopyyhkeinä, sen verran pehmeää kangas todella on!
SPORTTITOPPI, LUMILAUTAILU JA HYPOHIKI:
Urheillessa tulee hiki, check.
Myös hypoissa tuppaa tulla hiki, check.
Urheillessa ja hypoissa tulee sitten tuplahiki, eikö?
Lähdin testaamaan bambutoppia lumilautatunnille. Aika usein opettajan hommaan kuuluu asiakkaiden pystyyn nostaminen, rinnettä ylös ja alas vetäminen tai työntäminen ja välillä kanuunankuulan lailla alasviilettävien, haparoiden laudan päällä horjuvien miniohjusten perässä juokseminen. Ja jos iloisten vesseleiden (ja tietysti niiden vähän vanhempien, sulavasti laudan kanssa rinnettä alas liitävien aikuisoppilaiden) perässä juoksemisen lisäksi työpäivän aikana sokerini laskevat vielä hypohikirajan alle, astuu kuvaan vaatimus alusvaatteen imukyvystä ja sen jälkeen vielä raikkaana pysymisestä. Bambu lupaa olevansa juuri tätä.
Tämän saumattoman bambutopin luvataan olevan ”materiaalia, joka tuntuu mukavan viileältä iholla ja säätelee kosteutta”. Ainakin se tuntui mukavalta päällä ja vaikkei kyseessä olekaan varsinainen urheilutoppi jossa olisi maksimaalisesti tukea, pysyi sekä pumppuni että muutkin topin alle sullottavat…tavarat…hyvin kyydissä lautapäivän aikana.
Kovasta yrityksestä huolimatta en saanut hypohikeä viikonlopun testauksen aikana päälle (…ehkä kuitenkin parempi niin? 😜), mutta sitä tavallista hikeä kyllä pukkasi pintaan. Rapsakka -14 astetta ja sen vaatimat viisi kerrosta housuja ja melkein saman verran paitoja pitivät huolen siitä, että aina sisätiloihin astuttuani tuli jokseenkin kuuma. Siitä huolimatta ei toppi ollut illalla riisuttaessa litimärkä vaan ihan samanlainen kuin aamulla pukeuduttaessa! Kaksi päivää rinteessä samoissa kamoissa meni helposti, eikä sunnuntaina iltapäivälläkään ollut ällöttävä olo.
Jatkossa lupaan yrittää kovemmin hypohiellä testaamista, mutta viikonlopun perusteella en usko senkään olevan ongelma.
BAMBUTOPPI TYÖPÄIVÄÄN:
Entäs sitten mukavat alusvaatteet töissä? Niiden merkityksestä työpäivän aikana ei juuri tule mietittyä, riippumatta siitä millainen päivä oikein on. Välillä istun koko päivän koneen ääressä kotitoimistollani ja toisinaan taas seison näyttelyständillä tai ajan pitkin maita ja mantuja. Harvemmin sitä aamulla miettii mitä vaatteiden alle juuri tänään kaapista kaivaa ja miten se vaikuttaa ihon kuntoon.
Palelen herkästi, siksipä pidän lämpimistä aluskerrastoista. Alustopit, legginsit ja villasukat kuuluvat vaatevalikoimaani lokakuusta huhtikuuhun, eli koko sen ajan, kun kellot näyttävät talviaikaa. Harvassa ovat ne kerrat, kun lähden talvikaudella mihinkään ilman alustoppia t-paidan alla. Ja, toistan ehkä hiukan itseäni, mutta joskus konttorilla vietetyn toimistotyöpäivänkin aikana hypohikiraja tulee vastaan ja olisi ihan kiva, ettei tarvitsisi lähteä kesken kaiken varapaitaostoksille selkä märkänä.
Bambutoppi on kuvauksen mukaan ”maksimaalisen mukava”, ”ylellisen pehmeä” ja ”täydellisesti istuva” sekä tietysti bambu on 3-4 kertaa enemmän puuvillaa imukykyisempi, joten se myös kuivuu nopeammin! Kuvauksen mukaan siis nappivalinta työpäivään (vaikkei siinä nappeja olekaan, ba-dum-tssh!).
Tästä bambutopista en oikein osaa kertoa mitään. Se ei tarkoita, että kokemus tai tuote olisi huono. Itseasiassa, se tarkoittaa sitä, että toppi istui niin napakasti päälle, etten edes huomannut sen olemassaoloa. Aamulla oli sama olo kuin illalla, vaikka tähän testipäivään sitten mahtui sitä hypohikeä. Oikein kaksin kappalein. Pysyin lämpimänä ja raikkaana, ihan niin kuin kuvauksessa väitettiin. Harvoin tulee vastaan vaatetta, jonka olemassaolon voi vaan unohtaa.
SUMMA SUMMARUM
Testaus oli kivaa vaihtelua päivärutiineihini. Tuli mietittyä ihan eri tavalla sitä, mitä siellä kaikkien vaatteiden alla on suoraan ihoa vasten. Ja kun ne vielä tekivät mitä lupasivatkin!
Vaatteet tuskin ratkaisevat sellaisia suuria iho-ongelmia, joita diabetes voi tuoda mukanaan. Mutta sillä, että ihostaan pitää hyvää huolta (eli muistaa kuivata suihkun jälkeen hyvin myös varpaanvälit, muistaa käyttää kosteusvoidetta ja juoda paljon vettä sekä muistaa tarkistaa säännöllisesti ihonsa erilaisten nirhaumien, haavojen tai ihoärsytysten varalta) ja valitsee myös ihoystävällisiä vaatteita myös sinne kerrosten alle, voi ollakin yllättävän suuri merkitys. Ja vielä kun pandojen bambutkin pelastuvat! 🐼🐼🎋🎋
Joten, vielä kerran pojat (tai siis Lumi ja Pyry):