Nämä lomaterkut eivät tulekaan Espanjan aurinkorannalta tai Alppien laskettelukeskuksesta. Nämä terveiset tulevat ihan täältä Suomesta ja kotisohvalta.
Pumpustani loppui illalla insuliini ja en vain millään jaksanut täyttää säiliötä, ampua kanyyliä, kelata pumppua, ilmata letkua… Huoh. Väsytti. Kaivoin laukusta varajärjestelmäni, eli kynät (lisää pumppupotilaan varajärjestelmätarpeesta täällä).
Vaikka pumpussa käytän insuliinina Apidraa, on varajärjestelmässäni käytössä lyhytvaikutteisena NovoRapid. Pitkävaikutteisena käytän Levemiriä. Levemir on vähän ketterämpi pitkävaikutteinen kuin Lantus, joten lyhyetkin pumppulomat onnistuvat aika helposti.
En nyt ollut ihan varma kauanko kynät olivat lojuneet laukun pohjalla. Insuliinihan säilyy huoneenlämmössä noin kuukauden, nämä olivat luultavasti jotakuinkin juuri niin vanhoja. Levemiriä nahan alle 16 ky ja unille. Aamulla sokerit 12, eli ei ehkä kovin puhdas suoritus, tosin illan ylikorkeat selittänevät tuonkin. Koko päivä on nyt menty aika lailla samoilla lukemilla, sokerisena.
Lisää piikkiä, lisää insuliinia, lisää verensokerinmittausta ja alkuviikosta taas pumppu ja sensori kiinni. Sitten loppuu pumppuloma ja alkaakin ihan oikea loma! Seuraavat terkut varmaan siis IDF:n YLD-ohjelmasta Vancouverista! 🙂
Itellä ei oo tullu vielä vastaan sellasta aikaa, että jättäis pumpun vaa lomalle. Jos laitan ”pumppuni kiinni” eli annostuksen pois se piippaa kovalla äänellä joka minuutti kerran. Tosin sen toiminnon saa varmaan asetuksista pois. Insuliinin vaihtamiseen, kanyylin vaihtoon jne menee aikaa noin 5min ja keskellä yötä se on vähän nihkeetä lähtee vaihtaan (jos unohtaa illalla vaihtaa insuliinin ollessa melkein loppu).